Ja taas taukoa kirjoittamisesta. Ajattelin silloin alussa, että nyt kirjoitan joka päivä, koska minulla on paljon asiaa ja tärkeää sellaista, mutta..Oikeasti minulla ei ole mitään asiaa, tai sitten olen vaan tosi laiska. Nyt kuitenkin ajattelin kirjoittaa, koska on tylsää :D Edelleenkään asiaa ei hirveästi ole, mutta jotain tässä parin kuukauden aikana on tapahtunut.. Ensinnäkin me saatiin vihdoin ja viimein hankittua sohva ja nyt meillä on ihana olohuone ja punainen karvamattokin, mä ole niin tyytyväinen tähän <3 Ja joulukuussa sain tietää, että pääsin kirjoittamisen perusopintoihin. Helmiskuussa-maaliskuussa pitäis hakea amikseen ja opiskella samaan aikaan amiksessa ja yliopistossa, mitähän siitäkin tulee. Ja olen käynyt töissä ja Etelä-Suomessa ja joulun viettänyt äitin luona ja nähnyt ukkia ja iskää ja viettänyt aikaa Helsingissä ja saanut lahjoja ja ja.. kaikkea pientä.. haaveillut vauvasta ja häistä ja koirasta ja talosta ja lomamatkasta..toisaalta olen nauttinut tästä hetkestä ja ihanasta ajasta rakkaan kanssa ja arjen askareista. Elämä on kivaa!

Viikonloppuna tuli kovin paha olo, koska tajusin, että olen haukkunut itseäni, olen mollannut kroppaani, haukkunut itseäni lihavaksi ja kaikkea muuta epämiellyttävää. Ja kaikkein pahinta tässä on se, että haukkumiseni ei ole vaikuttanut ainoastaan minuun itseeni vaan myös avopuolisooni. Sehän on aivan törkeää haukkua toisen tyttöystävää. Toisin sanoen olen haukkunut itseäni, mutta ennen kaikkea olen haukkunut avopuolisoni tyttöystävää. Enhän minä oikeasti ole niin kamala. Tajusin, että olen kaunis ja ihana juuri tällaisena. 

Mitä kursseja valitsen? Teenkö tentteinä vai käynkö kurssimuotoisesti? Muunmuassa tällaista pohdin nyt alkaneen lukuvuoden kunniaksi. Ja yhtä asiaa ihmettelen; olenko laiska, kun ei kovin paljon opiskelua ole nyt vai onko tosiaan taas niin (kuten viime vuonna), että syksy on opiskelun suhteen kovin hiljaista ja keväällä (ja kesällä) pitää paahtaa täysillä? No, ehkä näitä juttuja ei kannata pohtia niin paljoa, kyllä kaikki menee omalla painollaan. Ja tosiaankin, tässä on myös yksi pieni juttu..Nimittäin se, että olen ajatellut vaihtaa vähän alaa..Mutta luultavasti ainakin tämä vuosi menee nyt tässä suomen kielen parissa.

Mutta kuuluu tähän mun elämään myös muuta kuin opiskelua. Nimittäin kahden viikon päästä lähden pääkaupunkiseudulle vierailulle ihanan ja rakkaan kummitätini luokse <3 Siitä onkin pitkä aika, kun viimeksi ollaan nähty.. Saadaan taas pitkästä aikaa höpötellä ja nauraa pissit housussa kaikelle hölmölle, mitä muut ei tajua..Ja kyllä kummitätini on enemmänkin ystävä, kuin kummi, melkein kuin toinen äiti, ystävä, kaveri, kummi ja sisko samaan aikaan samassa paketissa <3

Ja tämän syksyn kohokohta: matka viikoksi Afrikkaan..Täytyykin tästä lähteä matkalaukkua hakemaan kellarista ja pakkaamaan..Onhan se ihan hyvä kuukautta ennen alkaa pakkaamaan :)

Ja taas tässä tilanteessa..En edes muista monesko kerta tämä on, kun aloitan blogin..Ja aina se ensimmäinen kirjoitus on vaikein. Jos vaikka kertoisin hieman, kuka olen.
Hienosti sanottuna:
-olen toisen vuoden yliopisto-opiskelija
-asun vuokralla rauhallisella alueella, järven ja puiston lähellä
-olen kihloissa ja rakastunut
-omistan lemmikin
-tiedän paljon suomen kielestä 
-tykkään matkustella ja kuunnella musiikkia 
-minulla on osa-aikatöitä 
-minulla on tärkeitä ihmisiä, joista välitän.
Realistisesti:
-olen köyhä opiskelijanainen, enkä tiedä olenko oikeassa paikassa, en tosiaan tiedä, mitä työtä haluan tehdä yli 40 vuotta
-asun kerrostalossa, pienessä yksiössä, eikä minulla ole edes sohvaa
-olen kihloissa ja rakastunut (huom. kyseessä ei ole eri henkilöt, eli rakastan miestä, jonka kanssa olen kihloissa :D)
-minulla on pieni kani, joka tuhoaa tärkeät paperit
-tiedän suomen kielestä aivan liian vähän siihen nähden, että opiskelen sitä (no ehkäpä juuri siksi opiskelenkin sitä)
-viimeksi matkustin Tallinnaan, niinkuin monet tuhannet muutkin suomalaiset (mutta en ostanut yhtään alkoholia enkä ryypännyt laivalla; ja ei, en ole absolutisti)
-minulla on osa-aikatöitä siivoojana. Hyvin harvoin, mutta onpa kuitenkin esim. huomenna
-vain yksi tärkeä ihminen asuu lähelläni; muut asuvat kolmensadan kilometrin päässä.

Siinä hiukan tietoja minusta kahdesta eri näkökulmasta. Voitte itse päättää, kumpi on parempi ja sen mukaan muodostaa mielikuvan minusta.